Jotta sähköä olisi aina saatavilla - Keuruun Energian uudet verkkopalvelumaksut

Keuruun Energian tavoitteena on turvata kaikille verkkomme alueella asuville tasainen sähkönsyöttö, oli tilanne mikä tahansa. Varsinkin poikkeustilanteissa jokaiselle varman sähkön saatavuus korostuu, kun kodista tulee entistä tärkeämpi paikka. Sähköverkon tulee kestää myös rajuja sääolosuhteita, eikä myrsky tai tykkylumi voi katkaista sähköjä pitkiksi ajoiksi.

Haluamme taata turvallisen, kestävän ja ennen kaikkea toimivan sähkönsyötön kaikille verkkomme alueella asuville. Kehitystyö näkyy asiakkaallemme siirtohintojen muutoksina, mutta myös palkitsee katkojen määrän ja pituuden vähenemisenä. Keuruun Sähkö Oy:n verkossa on noin 9 000 sähkönkäyttöpaikkaa, ja ylläpidettävää sähkölinjaa meillä on lähes 190 metriä jokaista käyttöpaikkaa kohti. Jakelumuuntamoita on puolestaan melkein 600 kappaletta.Haluamme taata turvallisen, kestävän ja ennen kaikkea toimivan sähkönsyötön kaikille verkkomme alueella asuville. Kehitystyö näkyy asiakkaallemme siirtohintojen muutoksina, mutta myös palkitsee katkojen määrän ja pituuden vähenemisenä. Keuruun Sähkö Oy:n verkossa on noin 9 000 sähkönkäyttöpaikkaa, ja ylläpidettävää sähkölinjaa meillä on lähes 190 metriä jokaista käyttöpaikkaa kohti. Jakelumuuntamoita on puolestaan melkein 600 kappaletta.

Tiedotamme asiakkaitamme siirtomaksujen muutoksista. Uudet verkkopalvelumaksut astuvat voimaan 1.8.2020. Muutokset maksuissa mahdollistavat kestävän ja toimintavarman verkon rakentamisen seudun haastavassa maastossa, ja tieto niistä on lähetetty postitse jokaiseen talouteen verkkomme alueella. Muutokset koskevat sekä perus- että siirtomaksuja. Uusi hinnasto on myös liitetty tämän artikkelin loppuun.

Keinomme säävarman verkon rakentamiseen 

Keuruun Sähkö Oy perustettiin vuonna 1915, ja ensimmäiset sähkövalot syttyivät Keuruun kirkonkylässä vuonna 1919. Vanhimmista sähköverkoista ei ole enää tänä päivänä mitään jäljellä, vaan olemme uusineet ja rakentaneet uutta verkkoa, jotta asiakkaillamme olisi aina sähköä saatavilla. 

Johtojen saneeraamisessa on tärkeää katsoa käyttöiän ja käytettävyyden yhteissummaa; vaikka ilmajohdot ovat yksittäisinä hankintoina edullisempia, voittaa maakaapeli niiden käytön juuri toimintavarmuutensa ja kestävyytensä puolesta. Koska maakaapelit vedetään maan alle, ei myrskytuuli tai suuri lumikuorma vaikuta sähkönjakeluun. 

Keuruulla on noin 1 700 kilometriä ylläpidettävää sähkölinjaa, eikä kaikkea siitä kannata vetää maan alle. Ilmajohdot sijoittammekin teiden varteen, josta niitä on tehokasta huoltaa ja korjata vikojen sattuessa. Erilaisia ratkaisuja yhdistämällä rakennamme kestävän, toimintavarman ja kustannustehokkaan verkkokokonaisuuden. 

Toimintavarmuusvaatimukset täytettävä vuoteen 2028 mennessä 

Verkkoyhtiöiden siirtohinnat ja kulujen kasvu ovat puhuttaneet jo vuosia. Siirtohintojen alueelliset erot ja investointien määrä pohjautuvat osaltaan valtakunnallisiin toimintavarmuusvaatimuksiin. Uuden sähkömarkkinalain mukaan sähköyhtiöiden on rakennettava sähköverkko, jonka katkot kestävät enintään 6 tuntia taajamassa ja 36 tuntia sen ulkopuolella. Vaatimusten on täytyttävä vuoteen 2028 mennessä ja ne tuovat haasteita varsinkin haja-asutusalueilla, joita Keuruun Sähkö Oy:n verkossa riittää. Teemme kuitenkin kaikkemme tavoitteiden täyttämiseksi, mutta ymmärrettävästi investointeja tehdään siksi, että juuri haja-alueiden katkot pystytään pitämään tarpeeksi lyhyinä. 

Verkkopalvelumaksu ja sen rooli verkkoyhtiön toiminnassa 

Kuluttaja-asiakkaan verkkopalvelulaskusta noin 25 % on sähköveroa, vajaa 14 % on arvonlisäveroa ja 60 % on itse siirtomaksua. Siirtomaksuilla sähköyhtiöt kattavat sähkön luotettavasta jakelusta koituvat kustannuksensa. Sähkönjakelu on tarkasti säädelty toimiala, joten sähköyhtiöt eivät hinnoittele verkkopalvelumaksujaan mielensä mukaan vaan kustannusperusteisesti ja viranomaisen valvomana. 

Investointien rooli palvelumaksuissa on noin puolet: tällä osuudella uusimme jo olemassa olevaa verkkoa ja rakennamme uusia liittymiä. Noin viidennes maksuista menee alueverkkomaksuihin ja siirtohäviöihin. Suunnilleen kymmenesosa menee käyttöön ja kunnossapitoon, kuten vikojen korjaamiseen, raivauksiin, puunkaatoapuun, kaapelinnäyttöpalveluun sekä mittareiden luentaan ja ylläpitoon. Muita suurimpia kuluja ovat mm. tietojärjestelmät, asiakaspalvelu, neuvonta, lupamaksut, vakuutukset sekä työvälineet, joita kaikkia tarvitaan, jotta voimme tarjota sähköverkkomme asiakkaille luotettavaa sähköä vuoden ympäri.

Uudet verkkopalvelumaksut 1.8.2020 alkaen