Tiesitkö tämän sähköverkosta?
Yksinkertaisimmillaan siirtomaksujen suuruus on tasapainoilua matalan hinnan ja toimintavarmuuden välillä. Olemme kuitenkin keränneet tälle sivustolle vastauksia tyypillisimpiin kysymyksiin, joita sähkönsiirtoon saattaa liittyä. Lisätietoja oikeuksistasi sähkönkäyttäjänä, valvonnasta ja hintojen säätelystä löydät osoitteesta https://energiavirasto.fi/kuluttajat.
Mistä sähkön siirtohinta muodostuu?
Siirtopalvelu muodostuu sähkön siirrosta, sähkön kulutuksen mittauksesta ja taseselvityksestä. Sähkön siirto tarkoittaa sähkön tuomista sähköverkon kautta kuluttajalle.
Taseselvityksellä tarkoitetaan eri sähkönmyyjien myymän sähköenergian määrän selvittämistä. Siirtopalvelun hinnasta käytetään myös nimitystä siirtohinta. Siirtohintaan vaikuttavat sähkön siirtoon käytettävän sähköverkon pääoma-, käyttö- ja ylläpitokustannukset. Siirtohintaa asiakas ei voi kilpailuttaa, mutta Energiavirasto valvoo sen kohtuullisuutta.
Mihin siirtomaksut käytetään?
Olemme kertoneet aikaisemmin Energiateollisuuden tilastoihin perustuvia tietoja siirtomaksuista ja siitä, kuinka ne keskimääräisessä sähköverkkoyhtiössä jakautuvat eri asioihin. Sähköverkot ovat erilaisia ja niin ovat kulutkin. Tässä kerromme, kuinka me Keuruun Sähköllä käytämme sähköverkkomme alueen siirtomaksut.
Keuruun Sähköllä siirtomaksuista noin puolet menee sähköverkon investointeihin. Siihen sisältyy siis verkon uusimisen ja uusien liittymien rakentamisen kustannukset.
Noin viidennes siirtomaksuista menee alueverkkomaksuihin ja siirtohäviöihin. Suunnilleen kymmenesosta menee käyttöön ja kunnossapitoon, kuten vikojen korjaamiseen, raivauksiin, puunkaatoapuun, kaapelinnäyttöpalveluun ja mittareiden luentaan ja ylläpitoon.
Muita suurimpia kuluja ovat mm. tietojärjestelmät, asiakaspalvelu, neuvonta, lupamaksut, vakuutukset, työvälineet, joita kaikkia tarvitaan, jotta voimme tarjota sähköverkkomme asiakkaille luotettavaa sähköä vuoden ympäri.
Keuruun Sähköllä on noin 9 000 sähkönkäyttöpaikkaa. Ylläpidettävää sähkölinjaa meillä on n. 1700 km, lähes 190 metriä jokaista käyttöpaikkaa kohti, ja jakelumuuntamoita lähes 600.
Miksi eri yhtiöillä on erisuuruiset siirtomaksut?
Siirtomaksut perustuvat verkon ylläpitämisen ja rakentamisen kuluihin. Joillakin verkkoyhtiöillä on esimerkiksi pelkästään taajama-alueen verkko hoidettavanaan, toisilla taas on paljon haja-asutusalueiden ja metsien sähköverkkoja. Siellä etäisyydet ovat pitemmät ja suurempi osa verkosta on maanpinnan yläpuolella.
Voiko sähköverkkoyhtiön kilpailuttaa?
Valitettavasti ei voi. Sähkönsiirrosta laskuttaa aina paikallinen sähköverkkoyhtiö, joka vastaa alueen sähköverkosta. Sähköenergian voi kilpailuttaa, joten sähkömyyntisopimuksen voit tehdä mistä päin Suomea tahansa. Tästä klikkaamalla pääset tutustumaan tarjoamiimme sähkösopimuksiin.
Sähkönjakelun valvonta
Kuka takaa, että sähkönsiirron hinnat ovat kohtuulliset eikä niitä nosteta liikaa?
Energiavirasto on lähtökohtainen taho sähkön siirtohintojen valvojana. Se valvoo kaikkien Suomessa toimivien sähköyhtiöiden siirtohintoja ja sillä on oikeus rajoittaa hintojen nostamista. Tarkoista säädöksistä ja Energiaviraston toimintatavoista voit lukea heidän nettisivuiltaan osoitteesta https://energiavirasto.fi/kuluttajat.
Miksi sähköverkkoa maakaapeloidaan/ei maakaapeloida? Miksi kaikki joutuvat maksamaan maakaapeloinnista eivätkä vain ne, jotka asuvat maakaapeloidulla alueella?
Kaikkea ei voi maakaapeloida, sillä se on yksinkertaisesti todella kallista. Sitä ei myöskään tehdä haja-asutusalueille siksi, että kaapelointityötä pitäisi tehdä pitkiä pätkiä keskellä metsää. Kaikenlaiseen maastoon ei myöskään voi kaipaa maakaapelia. Jos kaikki kalliot räjäyteltäisiin auki ja sähköverkko kaivettaisiin maan alle myös niillä kylillä, missä on vain pari omakotitaloa, tulisi siitä verkkoyhtiölle todella iso lasku, ja lopulta sen maksaisivat sähköverkon käyttäjät siirtomaksujen kautta.
Toistaiseksi ei ole mahdollista laskuttaa asiakkaita sen mukaan, minkälaisen sähköjohdon varrella hän asuu ja kuinka suuresta osasta sähköverkkoyhtiön kaapeleita tämä henkilökohtaisesti hyötyy. Nykyinen toimintatapa perustuu tasapuolisuuteen.
