Kaukolämmöllä on Suomessa pitkä historia. Se on yleisin lämmitysmuoto maassamme, joka pohjoisen sijaintinsa vuoksi tarvitsee paljon energiaa. Lämmitykseen tarvittavan energian määrä henkilöä kohden on meillä suurimpia koko maailmassa, ja runsaasti energiaa kuluu myös teollisuuden tarpeisiin. Tämän päivän energiakriisissä kaukolämmöllä on aiempaa korostuneempi merkitys yhteiskunnan energiahuoltoa turvattaessa.
Nykyisessä tilanteessa kaukolämpö on näyttäytynyt hintavakaana ja toimitusvarmana lämmitysmuotona. Venäjän hyökkäysodan myötä kaukolämmön toimitusvarmuuden riskit ovat kuitenkin kasvaneet. Erityisesti polttoaineiden saatavuus on heikentynyt huomattavasti, sillä aiemmin Venäjältä Suomeen tuotu hake on täytynyt muuttuneen tilanteen myötä korvata jollakin toisella – useimmiten kotimaisella polttoaineella. Tilanteesta kärsivät kuitenkin myös energiayhtiöt, jotka ovat aiemminkin käyttäneet ainoastaan kotimaista haketta ja turvetta: nyt Suomessa tuotetulla polttoaineella korvataan myös aiemmin tuontipolttoaineita käyttäneiden energiayhtiöiden polttoaineita. Kotimaisen polttoaineen raju kysynnän kasvu ja saatavuuden niukkuus ovat luonnollisesti nostaneet sen hintaa, ja lisäksi polttoaineiden tuotanto- sekä logistiikkakustannukset ovat kasvaneet huomattavasti kuluneen vuoden aikana.
Energiakriisi on hyvä muistutus siitä, että omavaraisuudesta tulee huolehtia entistä paremmin. Suomessa on mittavat luonnonrikkaudet, joita järkevästi ja kestävästi hyödyntämällä pystymme turvaamaan energiatarpeemme. Kriisi on myös hyvä osoitus siitä, että emme voi olla ainoastaan tuontienergian tai -polttoaineen varassa: meillä on oltava myös kotimaisia energianlähteitä koko ajan käytettävissämme.
Keuruun Lämpövoima Oy on varautunut erilaisiin poikkeusolosuhteisiin suunnittelemalla päälämpölaitoksensa siten, että ne eivät ole ainoastaan yhden tai kahden eri polttoainejakeen varassa, vaan ne ovat niin kutsuttuja monipolttoainelaitoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä voidaan käyttää usealla eri polttoainejakeella riippuen siitä, mitä jaetta on saatavilla. Monipolttoainelaitoksen myötä olemme varautuneet esimerkiksi siihen, että pystymme selviytymään mahdollisimman hyvin tämän kaltaisessa energiakriisitilanteessa.
Joonas Pekkanen
lämpöpäällikkö
