Sähköautojen määrä liikenteessä kasvaa merkittävää vauhtia ja yhtenä pullonkaulana sähköautojen yleistymiselle, erityisesti kaupungeissa ja taajamissa, voidaan nähdä lataamisen vaikeus osakeasujilla. Ennen sähköautojen valtavirtaistumista rakennetuissa osakeasunnoissa ei tyypillisesti olla varauduttu autojen lohkolämmittimien käytön mahdollistavaa suurempaan sähkön käyttöön taloyhtiöiden parkkialueilla. Näin ollen nykyisen sähköinfrastruktuurin puitteissa, ei välttämättä ole riittävää kapasiteettia sähköautojen lataamiselle. Taloyhtiöiden onkin tärkeää tukeutua sähköalan ammattilaiseen suunnitellessaan sähköautojen latausinfran kehittämistä omassa taloyhtiössään.
Sähköautojen lataamiseen on olemassa erilaisia ratkaisuja. Alla on esitetty muutama vaihtoehtoinen malli.
Hidaslataus
Hitaassa latauksessa käytetään tavallista pistorasiaa (Schuko). Hidaslataus mahdollistaa lataamisen korkeintaan 16 ampeerin virralla, eli noin 3,7 kW lataustehon. Hidaslatauksen hyödyntäminen voi olla monesti kustannustehokkain ratkaisu, sillä olemassa oleva kiinteistön sisäinen sähköverkko voi olla riittävä hidaslataukselle, eikä välttämättä ole tarvetta investoida uusiin sähkökeskuksiin ja kaapeleihin. Lämmitystolpat tulee kuitenkin usein päivittää, sillä niitä ei ole suunniteltu kestämään jatkuvaa 16 ampeerin kuormitusta ja lataukseen tarkoitetuissa tolpissa on monesti energiamittari, joka mahdollistaa kulutetun energian jyvittämisen osakkaiden kesken toteutuneen kulutuksen mukaisesti.
Plussat: Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen, edullinen ja helppo asentaa
Miinukset: Hidas latausnopeus
Peruslataus
Peruslatauksessa käytetään ulkoista kiinteää latausasemaa, joka mahdollistaa tyypillisesti 11 kW tai 22 kW kolmivaiheisen lataamisen. Nykyisiä kiinteistöjen sisäisiä sähköverkkoja ei tyypillisesti ole suunniteltu tällaista lataustehoa varten ja monesti käyttöönotto edellyttää taloyhtiöiltä toimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä voi olla sähköliittymän suurentaminen tai erillisen sähköliittymän hankkiminen, sähköpääkeskuksen uusiminen ja/tai erillisen alakeskuksen hankkiminen, syöttökaapelien uusiminen ja latausjärjestelmien hankkiminen.
Plussat: Soveltuu taloyhtiöille, joilla on tarve ladata useampia sähköautoja ja latausnopeus on riittävä myös täyssähköautoille.
Miinukset: Kalliimpi toteuttaa ja vaatii syöttävältä verkolta enemmän kapasiteettia.
Älykkään latausjärjestelmät
Älykkäillä latausjärjestelmillä voidaan muun muassa toteuttaa dynaamista kuormanhallintaa, eli ohjata lataustehoa kiinteistön sähköjärjestelmän rajoitteiden mukaan. Esimerkiksi jos syöttökaapeli tai sen ylikuormitussuojaus toimii lataustehoa rajoittavana tekijänä, voidaan älykkäillä kuormanohjausratkaisuilla rajoittaa lataustehoa siten, ettei kuormitettavuutta ylitetä.
Älykkäillä latausjärjestelmillä voidaan myös seurata energian käyttöä ja käyttäjä voi pystyä ohjaamaan latausta mobiilisovelluksella. Älykäslataus vaatii erilliset latauslaitteistot, eli se soveltuu lähinnä keskinopean lataamisen yhteyteen.
Plussat: Kapasiteetin optimointi, käytön joustavuus ja mahdollisuus etäohjaukseen sekä -luentaan
Miinukset: Kustannukset (tavallista latausasemaa kalliimpi), vaatii käyttäjältään enemmän osaamista/perehtymistä
Esimerkkejä latausjärjestelmien latausajoista
Alla olevassa taulukossa on esitetty latausjärjestelmien eroja yön aikana ladattavissa olevaan energiamäärään sekä auton teoreettiseen käyttösäteeseen.
| Latausteho [kW] | Yössä ladattu energia [8h] | Lisääntynyt toimintasäde |
|---|---|---|
| Hidaslataus 8 A – 1,85 kW | 14,5 kWh | 70 km |
| Hidaslataus 16 A – 3,7 kW | 29,5 kWh | 145 km |
| Peruslataus 3x16A – 11 kW | 88,5 kWh | 440 km |
| Peruslataus 3x32A – 22 kW | 177 kWh | 880 km |
Taulukossa esitetyt luvut perustuvat oletukseen, että yöllä autoa ladataan 8 tuntia ja 100 km kulkemiseen kuluu 20 kWh energiaa. Tässä ei huomioitu, että tyypillisesti sähköauton akkukapasiteetti ei ole 100 kWh tai yli, vaan tyypillisesti akkukapasiteetti liikkuu 40 kWh ja 80 kWh välimaastossa. Alla taulukossa esitetty kuinka kauan tyypillisien autojen akun lataaminen kestää aiemman taulukon lataustehoilla 20 % varauksesta 80 % varaukseen.
| Latausteho [kW] | 40 kWh – akku | 60 kWh – akku | 80 kWh – akku |
|---|---|---|---|
| Hidaslataus 8 A – 1,85 kW | 13 h | 19 h ja 30 min | 26 h |
| Hidaslataus 16 A – 3,7 kW | 6 h ja 30 min | 9 h ja 45 min | 13 h |
| Peruslataus 3x16A – 11 kW | 2 h ja 10 min | 3 h ja 15 min | 4 h ja 20 min |
| Peruslataus 3x32A – 22 kW | 1 h ja 5 min | 1 h ja 40 min | 2 h ja 10 min |
Latausjärjestelmän kustannuksien jakaminen taloyhtiössä
Osakeasunnoissa latausjärjestelmien kustannukset ja erityisesti niiden jakautuminen osakkaiden kesken on usein pinnalla oleva keskustelun aihe puhuttaessa latausjärjestelmistä ja niiden asentamisesta taloyhtiöön. On ymmärrettävää, että osa osakkaista ei välttämättä halua osallistua latausjärjestelmien kustannuksiin, koska eivät omista sähköautoa tai autoa ylipäätään. Toisaalta latausjärjestelmä voi lisätä kiinteistön arvoa ja osakkeen kiinnostavuutta mahdollisen ostajan näkökulmasta. Kustannuksien jakamiseen on olemassa erilaisia mahdollisuuksia, joista loppukädessä päätetään yleensä taloyhtiön kokouksessa määräenemmistöllä (2/3).
Alla on esitetty muutamia esimerkkejä, kuinka kustannukset voidaan jakaa taloyhtiöissä.
Osakasinvestointi
Osakasinvestoinnilla tarkoitetaan sitä, että latausjärjestelmän tarvitseva osakas vastaa latausaseman hankinnasta ja asentamisesta aiheutuvista kustannuksista itse. Osakkaan tulee huomioida, että hänen tulee noudattaa taloyhtiön ohjeistuksia ja tehdä muutostyöstä ilmoitus taloyhtiölle ja/tai isännöitsijälle.
Yhteinen investointi – Vastikeperusteinen jako
Vastikeperusteisessa jaossa kustannukset jaetaan kuten ne tyypillisissä taloyhtiön remontteja koskevissa tapauksissa tehdään. Eli jaetaan kokonaiskustannukset osakemääräperusteisesti tai pinta-alojen suhteen mukaan.
Plussat: Selkeä ja yleisesti taloyhtiöissä käytetty malli.
Miinukset: Ei huomioi latausjärjestelmän käytön tai tarpeen eroja.
Yhteinen investointi – Tasajako
Tasajaossa jaetaan investointikustannukset nimensä mukaisesti tasan kaikkien osakkaiden kesken. Näin ollen kustannukset menisivät tasan kaikkien osallisien kesken. Tätä voidaan hyödyntää kaikkien osakkaiden kesken tai osallistuvien osakkaiden kesken.
Plussat: Yksinkertainen ja tasapuolinen
Miinukset: Ei huomioi latausjärjestelmän käytön tai tarpeen eroja
Yhteinen investointi – Hyötyperiaate
Hyötyperiaatteessa jaetaan kustannukset sen mukaan, kuinka paljon kukin osakas hyötyy latausjärjestelmän hankinnasta. Esimerkiksi osakkaat, jotka eivät tarvitse latausjärjestelmää osallistuvat kustannuksiin sen osalta, joka mahdollistaa liittymisen järjestelmään ja lopuista kustannuksista vastaavat osakkaat, jotka ottavat latausjärjestelmän käyttöön. Mikäli osakas haluaa myöhemmin latausjärjestelmän käyttöönsä, vastaa hän itse syntyvistä kustannuksista.
Tämä on vain yksi mahdollinen toteutustapa. Hyöty voidaan tulkita eritavoin ja siksi onkin tärkeää määrittää ehdot tarkasti siten, että kaikki osakkaat tietävät kustannusten jaon periaatteet ja velvoitteet.
Plussat: Oikeuden mukainen malli, jossa järjestelmän kustannukset jaetaan siitä kunkin osakkaan saaman hyödyn mukaan.
Miinukset: Vaatii tarkan ehtojen ja periaatteiden määrittämisen, tarkkaa seurantaa ja laskentaa.
Yhteinen investointi – Osakkuussopimus
Osakkuussopimuksessa yksi tai useampi taloyhtiön osakas voi hankkia latausjärjestelmän. Järjestelmän voi toteuttaa valmiiksi kaikille paikoille tai vain osallistuvien osakkaiden kesken. Tämä on yksilöllisesti sovittavissa. Tällöin aluksi kustannuksista vastaa vain osallistuvat osakkaat. Myöhemmin uusien osakkaiden halutessa liittyä järjestelmään maksavat he oman osakkuuden, jolla alkuinvestoinnin aiheuttamat kustannukset tasataan osallistuvien osakkaiden kesken siten, että aina kulloinkin järjestelmään osallistuvien osakkaiden maksama osuus yhteisen järjestelmän aiheuttamasta alkuinvestoinnista on yhtä suuri.
Plussat: Mahdollistaa joustavan ja asteittaisen kustannusten jaon. Uudet lataajat maksavat osuutensa liittyessään järjestelmään. Mahdollistaa latausjärjestelmän hankinnan myös yksittäisille osakkaille ja varmistaa alkuperäisien lataajien tasapuolisen kohtelun uusien lataajien liittyessä järjestelmään.
Miinukset: Vaatii selkeän sopimuksen ja seurantajärjestelmän, jotta kustannustenjako toimii oikeudenmukaisesti.
Muuta huomioitavaa
Taloyhtiöiden sähköjärjestelmien toteutuksissa on ollut monenlaisia malleja. Toisilla on parkkipaikan sähkön syöttö osakkeen oman mittauksen takana, toisilla ei ole omaa mittausta ollenkaan, ja toisilla taas on autopaikkojen syöttö kiinteistön sähkömittauksen takana. Erityyppiset järjestelmät aiheuttavat erityyppisiä vahvistustarpeita ja vaativat erilaisia ratkaisuja, sillä mahdolliset sähköverkon kapasiteetin pullonkaulat voivat ilmetä eri paikoissa ja huomiotta jätettynä voivat aiheuttaa merkittävän paloturvallisuusriskin. Siksi onkin hyvin tärkeää, että järjestelmän suunnittelusta vastaa sähköalan ammattilaiset eikä järjestelmiä mennä asentamaan omin päin ilman riittävää asiantuntemusta.
Suunniteltaessa latausjärjestelmää tehkää huolellinen tarvekartoitus, jossa arvioitte lataustarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Ottakaa huomioon lataustehotarpeet ja latauspisteiden mahdolliset sijainnit. Suunnitelkaa järjestelmä huolellisesti ja jättäkää mahdollisuus järjestelmän laajentamiselle. Ei ole taloudellisesti järkevää kaivaa maata auki useaan otteeseen kaapelien alimitoituksen vuoksi tai hankkia uutta sähkökeskusta, kun hankittiin aluksi liian pienen tehokapasiteetin omaava sähkökeskus.
Kustannusten jakaminen -osiossa on esitetty esimerkkejä mahdollisesta kustannuksien jakotavoista. Kustannuksien jaon osalta on myös tärkeää hyödyntää asiantuntija-apua, jotta varmistutaan kustannusten jaon laillisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kaikkien osakkaiden kesken.
Keuruun Energia toimittaa latausratkaisuja ja auttaa tarvittaessa niiden suunnittelussa.
